Ridankylän kyläyhdistys

  Maaseudun murros näkyy kyläkuvassa: vanhat kesantopellot on otettu uudelleen käyttöön ja uutta peltoa on raivattu ennätystahtiin. Ridankylässä toimii 11 maatalousyrittäjää, kaksi kone- ja yksi turkisalan yritys. Lisäksi Tuunassa toimii etätyötä tekevä graafisen alan yrittäjä ja entisellä koululla kulttuurialan ja viestinnän konsulttiyritys. Julkista liikennettä ei Ridantiellä ole. Kirjastoon on kuljetus kaksi kertaa kuukaudessa ja kauppa-auto kiertää kylää aina maanantaisin. Vaikka Ridankylän talot onkin ripoteltu sopivin rykelmin peräti kymmenen kilometrin matkalle Kälviän kirkonkylän ja Herrosen välille, ridankyläläiset tuntevat toisensa, pitävät yhtä ja viihtyvät kylällään ja yhteisissä tapahtumissa. Ridankylässä on 40 savua, asukkaita 117, joista alle 15-vuotiaita 30. Lapset käyvät koulua Peltokorvessa ja yläasteen ja lukion kirkonkylässä.

Ridantie on kuuluisa mutkistaan, mäkisyydestään ja huonosta kunnostaan. Siitä huolimatta se houkuttelee kesäisin suuren joukon pyöräilijöitä, motoristeja ja sunnuntaiajelijoita tutustumismatkalle. Pääsehän Ridan(oiko)tietä kätevästi mm. Jyväskyläntielle ja Alaveteliin. Ridantie kulkee osin ikivanhaa harjureittiä, jota pitkin niin esi-isät kuin venäläiset kasakatkin pääsivät kuivin jaloin rantatielle ja merelle. Mäkisyys onkin kylälle tunnusomaista, samoin nevat ja ammoin kuivatut pikkujärvet, joissa saapas tosin edelleen hörppää vettä.

Moni talon- ja paikannimi kertoo järvirikkaasta menneisyydestä. Kalliojärvellä, Haapaniemessä ja Tuunassa vettä on edelleen järveksi asti. Luonnossa liikkujalle Ridankylä tarjoaa monia yllätyksiä. Maasto muuttuu nopeasti, louhikot ja pirun päärymaat on syytä kiertää. Nevan keskellä onkin suuri kallio, toisaalla pieni lampi ¿ ja vettä lirisee kaikkialla. Metsät ovat pääosin käsiteltyjä talousmetsiä ja metsäautoteitä riittää. Suuria, mustia kuusimetsiä ei enää ole kuin unohtuneina saarekkeina siellä, täällä. Korkeuserot ja maaston vaihtelevuus tekevät kuitenkin luonnossa liikkumisen kiinnostavaksi ja haastavaksi. Hirvet, kauriit ja ketut ovat ridankyläläisille tuttuja naapureita

Entinen kyläkoulu on nyt yksityiskotina ja konsulttiyrityksen toimitalona.

Haapaniemen talot kevätvalossa.

Ridankylän kylätalo, Ridantie 782.

Perinteinen puurojuhla kerää koko kylän yhteen.

Trullit, Lankalauantain odotetut vieraat.

 

Kylätalo Ridankylän kylätalo, Ridantie 782. Sopivasti keskelle kylää vuonna 1990 rakennettu ja Ridankylän maaamiesseuran omistama kylätalo kokoaa kyläläiset vuosittain perinteiseen puurojuhlaan ja pääsiäiskokolle, myyjäisiin, kokouksiin ja opintopiireihin englanninkielestä 4-h-kerhotoimintaan.

 

Perinteinen puurojuhla kerää koko kylän yhteen Kylätalo on myös Kälviä-hiihdon ja kesäkuisen pyöräilytapahtuman taukopaikka. Talon vieressä on 3,3 km:n mittainen valaistu hiihtolatu, jolta on yhteys sekä kirkonkylälle että Klapurille. Kylatalon osoite on Ridantie 782 ja sieltä on matkaa Kälviälle 8 km, Peltokorven koululle, 11, Kokkolaan 21, Alaveteliin 16 ja Kruunupyyn lentokentälle 30 km.

 

Ridankylän maamiesseura Puheenjohtaja Tapani Mourujärvi Ridantie 877

Sihteeri Pasi Herronen Feijulankuja 1

Linkkejä Ridankylään:

DON L Kulttuurialan konsulttipalvelut>>

Kulttuuriseura Laksojärven Valo>>

Yhteystiedot
Ridankylän kyläyhdistys

Kotikunta

Kälviä

Toimiala

Muiden järjestöjen toiminta